» MAILI
» VIERASKIRJA


» PÄIVITYKSET

TAPAHTUMIA SYKSYLTÄ 2006


11.11.2006 KUULUMISIA


Talvi tekee tuloaan ja hevoset ovatkin jo kasvattaneet mielettömän talvikarvan. Eihän niitä enää karhusta erottaisi. Eikä myöskään mikään ihme, että pollet ovat tulossa innoissaan kotoisaan talliin jo kuuden tai seitsemän aikaan illalla. Se on myös todettu, että nämä kaviokkaat eivät olisi hätää kärsimässä jos jääkausi tulisi. Niin hienosti jopa lauman kuopus kaivaa menneen kesän ruohoa paksun lumikerroksen alta! Peppi ei kylläkään kaivamisesta niin paljon perusta, vaan odottaa hiekkatarhan puolella saavansa heinää suun eteen..


Oonalla on nyt virallisesti laukattu ratsain ja vielä hallitusti! Vahinkohan koko askelllajin vaihtaminen oli, mutta tuli nyt koettua sekin. Itseasiassa se tapahtui monta kertaa, joka kierroksella yhdessä kentän kulmassa. Ensin oli ratsastaja hieman ihmeissään, että mitä nyt tapahtuu, mutta Virpi vierestäkatsojana totesi Oonan menevän laukkaa. Lämminverisillähän haukutaan olevan nelitahtinen ja kamalakin laukka (enkä kiellä sitä), mutta kyllä siinä laukassa oli mukava istuskella, vaikkei mikään puhdas laukka ollutkaan.Minä olen jo ihan innoissani uuden askellajin kokeilusta, jospa päästäisiin tänä talvena ottamaan laukkakisoja pellolla hevosten -tai siis hevosen ja ponien kesken ;)


Lilliä olen silloin tällöin käynyt taluttelemassa tiellä ja metsissä valjaat niskassa ja kuolaimet suussa. Vaikka varsa melkoinen hirviö onkin, täytyy sanoa että olen ylpeä siitä, miten kauniisti se kulkee vierellä jopa ravatessa. Eikä edes tulee hätää tallile päin äidin luokse. Taitaa sittenkin emä olla se kaipaavaisempi osapuoli....


Pettellä on myös jonkun verran ajettu ja ratsastettu. Hyvin on herra toipunut sairaudestaan. Peppiä on myös liikutettu normaalisti.


25.9.2006 SYYSLAITUMELLE PÄÄSY


Aloitimme lauantaina rakentamaan hevosille uutta isoa laidunta aivan tallin viereiselle pellolle. Tänäänhevoset sitten pääsivätkin sinne :) Odotus kunnon pukitteluista ja laukkakirmailuista oli kova, mutta saimme pettyä pahasti. Tammakolmikko vain alkoi syödä kun pääsivät irti riimunnarusta... Se niistä kirmailuista sitten. Pette pääsi myös hetkeksi muiden seuraan laitumelle ja näytti hieman odottamaamme innostusta. Se söi ja pukitteli samaan aikaan. Kuinka moni poni pystyisi tähän? ;)


Muutenkin hevosille kuuluu oikein hyvää. Siellä laitumella (ja Pette hiekkatarhassa) ne näyttävät nauttivan syksystä täysin rinnoin.


Peppillä ajetaan paljon kärryillä, olenhan jo liian pitkä sillä säännöllisesti ratsastamaan. Pyrin kuitenkin ratsastamaan sillä kerran tai pari kertaa viikossa. Lilliä taluttelen viikonloppusin ja sitä myös juoksutetaan n. kerran viikossa. Pettellä on ajettu pari kertaa, mutta muuten se viettelee päiviään tarhassa heinää syöden. Oonalla ajetaan ja ratsastetaan viikonloppuisin.


Takaisin Tapahtumat -sivulle »

Do not copy without permission. All rights reserved for arvaamaton.net.